Porkkalanniemi on pääkaupunkiseudun upeimpia ulkoilualueita. Aivan Porkkalanniemen kupeessa sijaitsee kuitenkin pieni salaisuus – Lähteelän virkistysalue. Lähteelä on kuin oma pieni paratiisinsa suuremman ulkoilualueen varjossa. Olemme käyneet Lähteelässä useita kertoja ja parasta paikassa on ympäri vuoden varattavissa olevat saunat! Lähteelä sopii retkeilyyn niin kesällä kuin talvella ja paikasta on tullut yksi meidän suosikeistamme Uudellamaalla.
Lähteelä on saavutettavissa helposti myös pyörällä
Lähteelä on ihanteellinen paikka helppoon retkeilyyn. Alue on riittävän kaukana, jotta arjesta pääsee irtautumaan tarpeeksi ja nauttimaan hetken upeasta saaristotunnelmasta, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä helposti saavutettavaksi kohteeksi. Lähteelä sijaitsee Kirkkonummen Porkkalassa, Helsingistä matkaa tulee noin 50 kilometriä. Porkkalantie on melko kapea ja mutkainen, joten tiellä on hyvä ajaa rauhallisesti muut tienkäyttäjät huomioiden. Lähteelän ulkoilualueen parkkipaikalta on kävelyä vielä noin kilometrin verran, joten se kannattaa huomioida telttaretkeä suunnitellessa.
Koska Lähteelä on ihanteellinen paikka myös pyörällä saavuttavaksi, olemme muutaman kerran ottaneet pyörät lähijunaan ja matkustaneet Kirkkonummen Tolsaan, josta Lähteelään on vain noin 20 kilometrin pyörämatka. Näin teimme myös eräänä elokuisena iltana: pakkasimme ruokaa ja telttakamat omien pyöriemme kyytiin ja hyppäsimme kohti Kirkkonummea kulkevaan lähijunaan. Helsingin seudun lähijunissa pyörän kuljettaminen on ilmaista ja lähiliikenteen hyödyntäminen pyöräretkeilyssä on erinomainen tapa saavuttaa kauempanakin olevia kohteita. Tolsan asemalta pyöräilimme mutkaista maalaistietä pitkin kohti Porkkalaa ilta-auringon paistaessa. Yllätyimme iloisesti vain muutamien kilometrien jälkeen törmätessämme täydessä loistossaan olevaan auringonkukkapeltoon. Pellolta sai käydä poimimassa kukkia maksua vastaan ja ihmisiä näkykin olevan kukkien lomassa leikkaamassa omia auringonkukkakimppujaan.
Porkkalantie on kaunis. Tie mutkittelee peltojen ja metsien seassa, eikä iltahämärän aikaan polkiessa voi välttyä näkemästä pelloilla loikkivia valkohäntäpeuroja. Tälläkin kertaa iltahämärässä liikkui valtava määrä peuroja ja aina uuden pellon kohdalla uteliaat silmäparit tarkkailivat menoamme. Lähestyessämme Lähteelän risteystä lintuparvi lehahti lentoon viereisiltä viljelyksiltä ja tarkentaessamme katsetta hämärään pellolla liikkui suuri hirvilauma.
Pimeys laskeutui viimeisien kilometrien aikana ja laitoimme pyörän valot päälle nähdäksemme eteenpäin ja erottuaksemme pimeässä. Lähteelän parkkipaikalta kulkee leveä, hyväkuntoinen polku ulkoilualueelle ja metsän keskellä polkiessamme lepakot lehahtelivat puiden oksistossa. Saavuimme perille iltamyöhään ja vaimea puheensorina kantautui vielä tulipaikoilta ja vierasvenesatamasta. Huolimatta muista retkeilijöistä ja veneilijöistä tunnelma oli rauhallinen.
Kahvila, kaksi saunaa ja huikeat maisemat
Lähteelä ilahduttaa joka kerta. Alueesta on pidetty hyvää huolta ja palvelut mahdollistavat retkeilyn matalalla kynnyksellä. Teltan voi pystyttää lähes minne tahansa muut retkeilijät huomioiden. Me soitimme etukäteen tulostamme ja saimme vinkkejä hyvästä telttapaikasta puhelimitse. Telttapaikka maksaa 15 euroa ja maksu onnistuu Lähteelän kahvilassa. Mikäli paikalle saapuu aukioloaikojen ulkopuolella, voi maksun suorittaa myös Mobilepaylla. Ensi töiksemme kävimme pystyttämässä telttamme korkeammalle kohdalle rantakallioille ja sen jälkeen suuntasimme tulipaikalle kokkaamaan täydellistä retkiruokaa, hot dogeja! Ruokailun jälkeen päätimme mennä vielä rantalaiturille iltapulahdukselle ja viileä vesi tuntui taivaalliselta pitkän päivän jälkeen.
Olimme suunnitelleet retken tuolle elokuiselle illalle tarkoituksella. Kyseiselle illalle ja yölle sattui nimittän Perseidien meteoriparven aktiivisin vaihe. Syömisen jälkeen istuimme rantaan tuijottamaan taivaalle. Alue verhoutui hiljaisuuteen muiden retkeilijöiden painuessa unten maille ja kuu heijastui täysin tyynestä veden pinnasta. Jos olet joskus nähnyt tähdenlennon, tiedät miten ohimenevältä ja taianomaiselta tuo hetki tuntuu. Tuona yönä hieraisimme kuitenkin silmiämme useamman kerran: kirkkaat tähdenlennot maalasivat taivaalle valoviivojaan yhä uudelleen ja uudelleen ja laiturilla maatessamme tuntui, että maailmankaikkeus on taikaa täynnä.
Seuraavana aamuna heräsimme loppukesän kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Ostimme aamupalaa Lähteelän kahvilasta ja istuimme nauttimaan hitaasta aamusta rantakallioiden kupeeseen. Lähteelän kahvilasta löytää pienimuotoisesti, mutta monipuolisesti syötävää, juotavaa ja muita tarvikkeita. Tarjolla on myös lohikeittoa ja kesäaikaan täytettyjä sämpylöitä. Kahvila toimii lisäksi infona, kioskina, vuokraamona ja ensiapupisteenä, eli varsinainen monitoimikeskus kyseessä siis!
Ehdottomasti paras asia Lähteelässä on saunat (varaa vuorosi täältä). Puusauna sijaitsee pienen kävelymatkan päässä omassa rauhassaan meren rannassa ja saunavuoro kestää 1,5 tuntia. Vuoron aikana puut lisätään pesään itsenäisesti ja peseytyminen tapahtuu perinteisin menetelmin, eli vesiämpärillä ja napolla. Löylyt ovat pehmeät ja saunan terassi on sopivasti katseilta suojassa. Tällä kertaa puusauna ei kuitenkaan ollut varattavissa, joten pääsimme testaamaan Lähteelän sähkösaunaa. Sähkösauna on puusaunaa suurempi ja sopii isommallekin porukalle. Löylyt olivat puusaunaan verrattuna ärhäkämmät, mutta mereen pulahtaminen löylyjen välissä toi sopivaa tasapainoa saunakokemukseen. Sähkösaunavuoro on tunnin mittainen. Molemmista saunoista löytyy erillinen pukuhuone, oma vilvoitteluterassi ja laituri.
Kotimatkalla
Saunan ja retkikeittimellä kokatun pasta-annoksen jälkeen pakkasimme jälleen pyörämme ja lähdimme takaisin kohti Tolsan asemaa. Matkalla mietin, miten pienellä vaivalla pystyimme hetkeksi unohtamaan kaupungin kiireen ja nauttimaan mielettömän upeasta saaristoluonnosta. Olimme nähneet kymmeniä peuroja, hirvilauman, lukemattomia lintuja, sammakoita, meduusoja, lepakoita ja lehmiä. Ehkä lähiseuduilla retkeilyn hienous piileekin siinä, että on mahdollisuus kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin. Luonto tarjoilee mitä pienimpiä ihmeellisiä asioita, kun vain osaa hetkeksi hiljentyä ja kiinnittää huomioon siihen, mitä ympärillä tapahtuu.
Muutaman kilometrin poljettuamme huomasin metsässä kaksi nuorta valkohäntäpeuraa. Jätin pyöräni Oton kanssa tiensivuun, ja kävelin hiljaa takaisinpäin tien sivustaa pitkin. Aivan suoraan tien toisella puolella, sammaleen ja kaiken vihreän seassa nuori valkohäntäpeura valkoisine täplineen seisoi katsomassa minua, jähmettyneenä korvat pystyssä. Hetken ajan vain katselimme toisiamme. Lopulta pieni peura päätti palata kaverinsa seuraan metsän siimekseen. Takaisin pyörän päälle noustuani ihmettelin, miten monipuolisen kokemuksen Porkkala pystyikään joka kerta tarjoamaan. Lähteelään palaisimme takuulla uudestaan.
