Saariston Rengastie on täydellinen kohde retkipyöräilijöille ja se näkyy myös tuon Turun saaristossa kiertävän rengasreitin suosiona. Kesäisin saaristo täyttyy retkipyöräilijöistä, matkailuautoista, moottoripyöräilijöistä ja muista matkalaisista. Ravintoloiden terassit parveilevat lomalaisia, saaristokaupungit ja -kylät ovat täynnä elämää ja majapaikat ovat varattuja viikoiksi eteenpäin. Täältä löydät Saariston Rengastielle pyöräilijän oppaan, jossa kerron parhaimmat majapaikat, ravintolat ja nähtävyydet.
Olemme käyneet Saariston Rengastiellä aiemminkin. Tuolloin olimme matkassa syyskuussa eivätkä lautat enää kulkeneet Houtskarin ja Iniön välillä. Niinpä päätimme tehdä viimein muutaman päivän pyöräretken aikana, jolloin pääsisimme kiertämään koko Saariston rengastien. Tällä kertaa lähdimme matkaan elokuussa, jolloin lautat vielä kulkevat ja palvelut ovat auki, mutta suurin sesonki on ohi ja saisimme nauttia myös omasta rauhasta.
Ensimmäinen matkapäivä Turusta Taattisten tilalle
Kupittaan ja Turun välisen ratahankkeen vuoksi junat kulkevat vain Kupittaalle asti. Kupittaalla laitoimme pyörän kasaan ja päätimme ensimmäiseksi suunnata suositun ravintola Tintån lounaalle. Herkullinen tomaattikeitto ja tuore leipä antoivat hyvän startin päivälle. Koukkasimme vielä jäätelölle Gelateria Nuvoleen (kannattaa ehdottomasti käydä maistamassa käsintehtyä italialaista artesaanijäätelöä!) ja lähdimme lopulta polkemaan kohti Naantalia. Raisiossa pysähdyimme metsästämään retkikaasua ja sopiva purkki löytyikin Tokmannilta.
Naantalissa päätimme vierailla taiteilijakoti Casa Haartmanissa. Taiteilija Alex Haartman asui talossa aikoinaan vaimonsa kanssa ja he halusivat, että talo säilyisi alkuperäisessä kunnossa. Kaksikerroksinen tiilirakennus toimi sekä pariskunnan kotina että Axel Haartmanin ateljeena. Haartman oli hyvin kiinnostunut sisustamisesta, ja suunnitteli itse mm. kotinsa tapetit sekä maalasi kattomaalaukset talon eteiseen ja kirjastoon. Aikamme ihasteltuamme jatkoimme matkaa Naantalin ihastuttavaan vanhaan kaupunkiin. Hyväkuntoiset värikkäät puutalot reunustavat tunnelmallisia kujia ja aluetta on mukava kierrellä ilman sen suurempaa tarkoitusta. Ennen matkan jatkamista pistäydyimme kuitenkin pizzalle Pizzeria 450°C -ravintolaan vanhassa kaupungissa.
Saavuimme majapaikkaan Taattisten tilalle alkuillasta. Miten ihana paikka! Vanhaan navettarakennukseen on kunnostettu tyylikäs kahvila ja vastaanotto, itse majoitustilat sijaitsevat pihan vanhoissa rakennuksissa. Me olimme varanneet vihreän kamarin, joka on kahden hengen huone omalla sisäänkäynnillä vanhassa aitassa. Kävimme saunassa, kiertelimme katselemassa kotieläinpihan asukkaita ja painuimme lopulta pehkuihin. Oli ihanaa olla matkalla ilman tiukkoja aikatauluja ja siksi olimmekin valinneet lyhyet päivämatkat. Ensimmäisenä päivänä kilometrejä kertyi 35.
Toinen matkapäivä ja yllättävä Kustavin Lootholma
Hyvin nukutun yön jälkeen söimme Taattisten tilan herkullisen aamiaisin ja pakkasimme pyörän valmiiksi toiseen matkapäivään. Tilan pihalla vastaan tuli naukuen kissa, joka vaikutti haluavan rapsutuksia. Ojentaessani kättä kissa kuitenkin oli tilanteesta eri mieltä, ja sekunnin sadasosassa kissa oli kynsin ja hampain kiinni kädessäni. Parkaisin hädissäni ja nykäisin käden pois. Kipu sykki koko sormen ja käden lävitse tutkaillessani vaurioita. Purema ei ollut mennyt läpi asti, mutta kipu oli raastava. Painuin vessaan huuhtelemaan haavaa kylmällä vedellä, ja ensiapupakkauksen uupuessa paikkasimme käteni käsipaperilla ja mukana olevalla sähköteipillä.
Onnekseni meillä oli voimassa oleva jatkuva matkavakuutus ja lyhyen chat-keskustelun jälkeen lääkäri oli määrännyt antibiootit, jotka voisin hakea mistä tahansa apteekista. Lähin matkan varrella oleva apteekki löytyisi muutaman kymmenen kilometrin päästä Taivassalosta ja soitin apteekkiin vielä varmistaakseni antibiootin saatavuuden. Käsi paketissa matka jatkui siis kohti Teersalon lauttarantaa ja pyöräilijöille suunnattua pyörälauttaa. Hieman ennen lauttarantaa pysähdyimme pieneen Livonsaaren Osuuskauppaan, josta löytyy kauppa, kahvila, postin palvelut ja baari.
Teersalon ja Hakkenpään välinen lautta on tarkoitettu jalankulkijoille, pyöräilijöille ja moottoripyöräilijöille. Reitti on rauhallisempi, kuin mantereen kautta kierrettäessä, sillä tällä osuudella autoja kulkee huomattavasti vähemmän. Maisema vaihteli peltomaisemasta lehtipuiden reunustamiin mutkitteleviin teihin, ja auringonvalon siivilöityessä puiden lehtien välistä pyöräilimme tyytyväisinä eteenpäin. Teersalon lauttarannassa söimme ranskalaiset Wanhassa Salakuljettajassa ja lopulta pääsimme hyppäämään pyörälauttaan kohti Hakkenpäätä.
Kissan purema oli hyvä muistutus kuljettaa ensiapupakkausta aina mukana. Emme olleet varautuneet edes särkylääkkeillä ja apteekin pihaan päästyämme sormi oli yhä kipeämpi. Sormi oli turvonnut ja punoittava avatessani tekemämme paketin ja olin helpottunut saatuani viimein antibiootit käteeni. Taivassalon ravintolatarjonta ei houkuttanut meitä ja päätimme polkea läheiselle Heikinkarin Ranthuoneelle syömään. Matkan varrella huomasimme vanhan koulun tiloissa olevan vintageliike Armidan, josta tuli vielä ihmisiä ulos, vaikka google kertoi paikan olevan jo suljettu. Päätimme pistäytyä paikalle ja omistaja oli mitä ystävällisin! Vanhan koulun liikuntasalista paljastui valtava valikoima upeita vintagevaatteita eri aikakausilta ja kiertelimme salia ihastuneena. Paikalla on myös nettikauppa Armida Second Hand & Vintage, mutta paikan päältä löytyy omistajan mukaan laajempi valikoima.
Kustaviin saavuimme jälleen alkuillasta ja lyhyen kauppareissun jälkeen poljimme Kustavin keskustasta muutaman kilometrin matkan Kustavin Lootholmaan. Olimme varanneet toiseksi yöksi Lootholmasta hieman erikoisemman majoituksen – jurtan! Ystävällisen vastaanoton jälkeen lähdimme tutkimaan aluetta ja yllätyimme Lootholmasta positiivisesti. Alueella on muun muassa oma ravintola, vierasvenesatama, saunat, siistit yhteistilat ja monipuoliset majoitusvaihtoehdot. Täällä käymme ehdottomasti toisenkin kerran.
Ihanat saaristoparatiisit Iniö ja Houtskari
Luvatuista sateista huolimatta kolmaskin matkapäivä avautui lähes aurinkoisena ja lähdimme aamutoimien jälkeen kohti Heponiemen lauttarantaa. Pysähdyimme kuitenkin ennen lauttaan kiirehtimistä Kustavin käsityökylään, mikä sattui olemaan ehkä yksi reissun parhaista päätöksistä. Käsityökylä on vuodesta 1975 asti toimineen keramiikkapajan Kustavin Savipajan tukikohta, joka laajene kesäaikaan ihanaksi käsityökyläksi. Alueelta löytyy keramiikkapajan ja tehtaanmyymälän lisäksi Paratiisipajan kynttilä- ja sisustusmyymälä, sepänpaja, hopeapaja ja lasinpuhaltajien lasihytti. Ihastelimme lasinpuhallusta ja upeita lasiesineitä, juttelimme sepän kanssa ja tutkailimme keramiikkapajan astioita. Eikä pidä unohtaa Käsityökylän kahvilaa, jossa myydään alueen parhaimmat munkit ja herkulliset voileivät. Itse sain kasvissyöjänä porkkalaleivän, joka oli erinomainen välipala ennen pyöräilyn jatkamista.
Heponiemessä hyppäsimme lauttaan kohti Iniötä, idyllistä saaristokylää keskellä saaristoa. Iniö on entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyään osaksi Paraisia. Iniössä asuu hieman alle 200 ympärivuotista asukasta, mutta kesäaikaan Iniö on suosittu matkailukohde ja asukasmäärä moninkertaistuu. Lautta-aikataulujen puitteissa pysähdyimme vain pikaisesti ihastelemaan Iniön idyllistä keskustaa ennen matkan jatkamista.
Iniön pääsaaren eteläosista hyppäsimme seuraavaan lauttaan kohti Houtskaria. Houtskarissa ehdimme onneksemme ottaa rennommin ja heti Mossalan saarella pysähdyimmekin kotitekoista jäätelöä myyvälle Glasshållplatsenille kahville ja jäätelölle. Pikkuisen auringonvarjon alla pikkuisen pöydän äärellä nautimme suunnattomasti saaristoelämän tunnelmasta. Jäätelökioskin nurkan takaa ilmestyi nauraen pieni poika, jonka jäätelökioskin omistaja selvästi tunsi ja pian jäätelölle saapui muitakin naapureita. Ruotsinkielinen iloinen puheensorina täytti kioskin pihan ja pohdimme, miten paljon iloa yhteisö voikaan tuoda ihmisille.
Houtskari muodostuu noin 700 erikokoisesta saaresta ja kunnan alueella on kirjoilla noin 510 asukasta. Isoimpien saarien välillä kulkevat lautat säännöllisesti ja päästyämme kolmannelle saarelle, päätimme käydä legendaarisessa ravintola Skagenissa ennen matkan jatkamista. Skagen on tunnettu katkarapuleivistään, mutta listalta löytyy monipuolisesti muun muassa erilaista grilliruokaa ja salaatteja. Skagenista polkaisimme vielä viimeiselle pidemmälle lauttamatkalle Houtskarista Korppooseen.
Loppukesän iltahämärässä rullasimme tandemilla Korppoon mutkaisia maalaisteitä pitkin ja pääsimme viimeiseen majapaikkaan, Rumar Strandiin. Olimme varanneet pienen mökin, josta löytyi pieni jääkaappi sekä lattian tasossa olevat paksut joustinpatjat. Rumar Strand oli meille ennestään tuttu aiemmalta reissulta ja tällä kertaa paikka oli huomattavasti suositumpi. Kenties viikonloppu ja loppukesän lämpimät ilmat olivat houkutelleet ihmisiä saariston huomaan niin veneillä kuin matkailuautoillakin.
Saaristolinja M/s Norrskär Nauvosta Turkuun
Saariston Rengastie on pituudeltaan 160-190 kilometriä pitkä, minkä lisäksi merimatkoja on noin 30-50 kilometriä. Me halusimme tällä kertaa jättää välistä Nauvon ja Turun välisen osuuden maantiellä ja kokeilla sen sijaan saaristolinjaa Nauvosta Turkuun. Rumar Strandin aamupalan ja aamusaunan jälkeen lähdimmekin polkemaan kohti Nauvoa. Nauvo yllätti vilkkaudellaan ja kaupunkimaisuudellaan, täällä pitäisi käydä uudemman kerran ajan kanssa.
Saaristolinjan M/s Norrskär liikennöi reitillä Turku–Seili–Nauvo toukokuusta syyskuuhun. Mukaan voi ottaa polkupyörän ja liput kannattaa ostaa etukäteen netistä. Aluksen työntekijä katsoi meitä hämmästyneenä, kun kurvasimme tandemilla laiturille. Pienen neuvottelun jälkeen saimme lopulta yhteistuumin nostettua tandempyörän kannelle neljän hengen voimin. (Taisimme tosin olla aikamoinen näky pyörän kanssa puhistessamme yhden työntäessä pyörää laiturilta ja kahden yrittäessä vetää pyörää aluksen kyytiin.)
Itse matka taittui Nauvosta Turkuun leppoisasti. M/s Norrskär pysähtyy Seilissä matkan varrella ja kokonaisuudessaan matka kesti reilut kaksi tuntia. Turussa alus pysähtyy aivan keskustan tuntumassa Läntisellä Rantakadulla. Saaristolinja on mainio vaihtoehto pyöräilylle etenkin sääennusteen ollessa hyvä, sillä mikä olisi parempi tapa päättää retki saaristoon, kuin istumalla veneen kannella merituulen puhaltaessa kasvoihin ja nauttimalla ympärillä kimmeltävästä saaristomerestä.
